Feliks Jusupov
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Ruhtinas Feliks Feliksovitš Jusupov (ven. Феликс Феликсович Юсупов, 23. maaliskuuta 1887 Pietari – 27. syyskuuta 1967 Pariisi), myös graf Sumarokov-Elston (граф Сумароков-Эльстон), oli venäläinen aatelismies, joka parhaiten muistetaan Grigori Rasputinin murhasta vuonna 1916.
Jusupovin lapsuus ei ollut (Romanov-tutkija Robert K Massien mukaan) niitä helpoimpia: hänen äitinsä olisi ehdottomasti halunnut hänen olevan tyttö ja pikku Feliks saikin kulkea palmikkopäisenä ja hameisiin puettuna aina kuusivuotiaaksi asti, kunnes hänen isänsä teki ilveilystä lopun; Massie sanoo että tämä ajanjakso jätti nuoreen mieheen pysyvät jäljet. Hän vihjaa Jusupovin olleen biseksuaali pitkälti tämän kohtelun johdosta; ainakin nuoren miehen tiedetään olleen taipuvainen alkoholin liikakäyttöön ja tiettävästi hän kokeili huumeitakin.
Jusupovin vaimo Irina Jusupova oli tsaari Nikolai II:n sisarentytär, Nikolai II :n siskon Ksenia Aleksandrovna Romanovan ja tämän miehen Aleksanteri Mihailovitš Romanovin tytär. Jusupov oli isän puolelta vanhaa venäläistä ylimyssukua, jonka sanottiin olevan tsaariperhettäkin rikkaampi. Äidin puolelta hänellä oli tataaritaustaa. Jusupov sai koulutuksen Oxfordin yliopistossa. Hänellä oli yksi lapsi, Irina Feliksovna Jusupova (1915–1983).
Jusupov ja ruhtinas Dmitri Pavlovitš Romanov murhasivat Grigori Rasputinin myöhään yöllä Pietarissa Jusupovien perheen yksityisessä palatsissa. Jusupov tuomittiin tästä attentaatista ja hänet pantiin kotiarestiin perheen maatilalle, Pietarin lähelle. Vallankumouksen aikana Jusupov palasi takaisin Pietariin, meni palatsiinsa ja otti mukaansa muutamia arvoesineitä ja suuntasi Krimille, josta hän matkusti brittiläisellä sotalaiva HMS Marlborough'lla Mustanmeren poikki Jaltasta Maltalle ja sieltä Italiaan. Italiasta hän matkusti junalla Pariisiin. Italiassa hän lahjoi virkamiehet timanteilla, jotta saisi viisumin. Pariisissa hän asui muutaman päivän Hotelli Vendômessa. Pariisista hän matkusti Lontooseen. Vuonna 1920 hän muutti takaisin Ranskaan, josta hän osti talon Rue Gutenbergilta Boulogne-Billancourtsta Pariisista, jossa hän asui koko loppuikänsä. Ranskaan Jusupov onnistui tuomaan palatsistaan Rembrandtin maalauksia, jotka hän myi Pariisissa.
Vuonna 1932 Jusupovit haastoivat oikeuteen yhdysvaltalainen elokuvastudio Metro-Goldwyn-Mayerin koska he olivat alkaneet kuvata elokuvaa Rasputin and the Empress. Elokuvassa väitettiin että Rasputinin murhan syynä olisi ollut se, että Jusupovin vaimo Irinalla oli suhde munkkiin. Jusupovit sai 25 000 punnan korvaukset.
Toinen oikeudenkäynti tapahtui vuonna 1965, kun yhdysvaltalainen televisiokanava CBS teki elokuvan Venäjän vallankumouksen tapahtumasta. Jusupov haastoi kanavan oikeuteen kunnianloukauksesta Rasputinin murhan takia, jota elokuvassa käsiteltiin. Jusupov ei voittanut oikeudenkäyntiä, mutta sai korvauksen filmistä.
Jusupov on haudattu Sainte-Geneviève-des-Bois venäläiselle hautausmaalle Sainte-Geneviève-des-Boisiin, johon on haudattu myös monia muita venäläisiä emigrantteja.
.svg){kind=small}
Tässä artikkelissa käytetään materiaalia Wikipedian artikkelista ”Feliks Jusupov”, joka on saatavissa osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Feliks_Jusupov.
| Whos here now: Members 0 Guests 0 Bots & Crawlers 1 |
