Heikki Kaljunen
Heikki Kaljunen (s. 2. heinäkuuta 1893 Sortavala, kadonnut 1938, Neuvostoliitto) oli Suomen sisällissodassa Karjalan rintamalla punakaartin johtaja.
Heikki Kaljunen mainitaan olleen yksi Terijoen punakaartin perustajista. Hän johti jo tammikuussa punaisten sotaretkiä Karjalassa. Kaljunen toimii punaisten Itäisen rintaman ylipäällikkönä ja piti esikuntaansa Terijoen asemalla. Ampui Viipurissa ylioppilas Petter Siilin ja Terijoen asemalla useita sotavankeja sekä myös henkilöitä joita hän epäili valkoisten hyväksi toimimisesta. Pakeni kansalaissodan jälkeen panssarijunalla Venäjälle. Tässä junassa hänen komentovaununaan ollut kaksitykkinen vaunu vallattiin jatkosodassa vuonna 1942 Kärppäselässä; vaunu on Parolan Panssarimuseossa.
Venäjällä Kaljunen oleskeli ainakin Omskissa jossa hänen kerrotaan joutuneen joksikin aikaa Koltshakin joukkojen vangiksi. Tämän jälkeen Kaljunen oli nähtävästi organisoimassa urheilujoukkoja Siperiaan ja toimi niiden ylipäällikkönä.
1920-luvun alkuvuosina Kaljunen muutti Moskovaan ja toimi täällä valtion urheilutarviketehtaiden johtajana 1930-luvulle saakka. Hän saattoi myös jossain vaiheessa olla Tshekan ja sen seuraajan GPU:n palveluksessa.
Kaljunen vangittiin vuodenvaihteessa 1937-1938 Stalinin puhdistuksissa ja sai 15 vuoden tuomion keväällä 1938. Tämän jälkeen hänen vaiheistaan ei ole tietoa.
Oli ammatiltaan ilmeisesti räätäli (Etsivän keskuspoliisin mapin tietojen mukaan hänen ammattinsa oli satulaseppä), pukeutui itse valmistamaansa univormuun ja valkoiset kutsuivat häntä nimellä "Kenraali Kaljunen".[1]
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Asiasta muualla
Tässä artikkelissa käytetään materiaalia Wikipedian artikkelista ”Heikki Kaljunen”, joka on saatavissa osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Kaljunen.
| Whos here now: Members 0 Guests 0 Bots & Crawlers 1 |
