Kai Kustaa Vähäkallio

Kai Kustaa Vähäkallio (10. maaliskuuta 1940 Orivesi − 20. heinäkuuta 1979 Hyvinkää) oli Kytäjän kartanon omistaja, koulutukseltaan ylioppilas ja laajan kokoelman omistanut asekeräilijä. Hän oli arkkitehti Väinö Vähäkallion pojanpoika. Vähäkallion isä Kai Väinö Vähäkallio (1916–1940) kaatui talvisodassa, poikansa syntymäpäivänä.

Vähäkallio surmasi 12. toukokuuta 1972 kolme kartanon maille luvatta majoittunutta telttailijaa, hyvinkääläiset Veijo Ilmari Häkkisen, Esa Tapani Hyväkän ja Kai Tapani Hyväkän.

Hyvinkään kihlakunnanoikeus ja Helsingin hovioikeus tuomitsivat Vähäkallion kolmesta täyttä ymmärrystä vailla olevana tehdystä taposta 15 vuodeksi kuritushuoneeseen. Surmattujen poikien omaiset olivat vaatineet Vähäkalliolle rangaistusta kolmesta murhasta. Korkein oikeus alensi tuomion 12 vuodeksi vankeutta.

Vähäkallio vapautui vuonna 1978 ja teki itsemurhan vuotta myöhemmin ampumalla.

Katso myös

• Kytäjän kolmoissurma

Kirjallisuutta

• Markkula, Hannes: Kuusi suomalaista murhaa. Gummerus: Helsinki, Jyväskylä, 1997. ISBN 951-20-5081-1.
• Pesonen, Aake: Kytäjä, kohtalon kartano. Kirjayhtymä, Helsinki, 1983. ISBN 951-26-2497-4.

Tämä artikkeli on lisensoitu GNU Free Documentation Licensen mukaisesti, eli voit kopioida ja muokata sitä vapaasti niin kauan kuin koko työ, mukaan lukien lisäykset, julkaistaan yksinomaan GNU Free Documentation Licensen mukaisesti lisensoituna.

Tässä artikkelissa käytetään materiaalia Wikipedian artikkelista ”Kai Kustaa Vähäkallio”, joka on saatavissa osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Kai_Kustaa_V%C3%A4h%C3%A4kallio.

Whos here now:   Members 0   Guests 0   Bots & Crawlers 1