Kuusisen klubin murhat
Kuusisen klubin murhilla tarkoitetaan kahdeksan Suomen kommunistisen puolueen (SKP) jäsenen murhaa 31. elokuuta 1920 Pietarin Kamenno-ostrovski prospekt 26-28:ssa sijainneella Kuusisen Klubilla. Ammuttujen joukossa olivat mm. SKP:n keskuskomitean jäsenet Väinö E. Jokinen ja Jukka Rahja. Lukuisia hyökkäykseen osallisuudesta epäiltyjä pidätettiin, mutta monet vapautettiin pian tai nämä saivat lyhyen tuomion. Voitto Eloranta ja Elvira Willman-Eloranta teloitettiin murhista syytettyinä.
Hyökkäys alkoi Jukka Rahjan pidettyä juuri esitelmän ja ollessa tupakkatauolla. Hänet ammuttiin ensimmäisenä porrastasanteelle. Konttoristina toiminut Liisa Savolainen yritti soittaa puhelimella apua, mutta sai luodin niskaansa ja kuoli. Jukka Viitasaari yritti tehdä vastarintaa mutta sai luodin päähänsä, samoin kävi Tuomas Hyrskymurrolle. Ammunta lakkasi vasta kun ampujilta loppuivat panokset.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tausta
Sisällissodan päätyttyä Suomessa 1918 tuhansia hävinneeseen punakaartiin kuuluneita pakeni Venäjälle, lähinnä Pietariin. Entisen punakaartin johto alkoi viettää ylellistä elämää Pietarin parhaissa hotelleissa ja ravintoloissa, olihan heillä mm. miljoonien markkojen arvosta Suomen Pankista varastettua ulkomaanvaluuttaa. Venäjälle paenneiden suomalaiskommunistien rivijäsenten elämä oli köyhää ja heidän arvostelunsa tukahdutettiin kommunistipuolueen johdon taholta muun muassa erottamalla arvostelijoita puolueesta. Puolueen sisälle muodostuikin oppositioryhmittymä (ns. revolverioppositio), joka päätti iskeä eli "poistaa johdon ja joukkueen välisen kuilun" avoimella hyökkäyksellä.
[muokkaa] Paikka
Kuusisen klubi sijaitsi Pietarin Kamenno-ostrovski prospekti 26-28:nen viidennen kerroksen huoneistossa 116. Se oli nimetty Otto Wille Kuusisen kunniaksi ja sitä käytettiin suomalaisten kommunistien kokouspaikkana. Ylellinen talo on rakennettu 1910–1914 ja siinä asui lukuisia suomalaiskommunisteja.
[muokkaa] Kuolleet
- Tuomas W. Hyrskymurto, puoluetyöntekijä
- Väinö E. Jokinen, entinen kansanedustaja ja SKP:n keskuskomitean jäsen
- Ferdinand T. Kettunen, SKP:n sotilasjärjestön toimitsija
- Konsta Lindqvist, entinen kansanedustaja, kansanvaltuuskunnan jäsen ja liikenneasian valtuutettu
- Jukka Rahja (alias Ivan Abramovitsh), SKP:n keskuskomitean jäsen
- Juho V. Sainio, VKP:n edustaja
- Liisa Savolainen, sotilasjärjestön konttoristi
- Juha T. Viitasaari, punakomentaja
[muokkaa] Haavoittuneet
Hyökkäyksessä haavoittui kymmenen henkilöä, heidän joukossaan K. M. Evä, joka haavoittui pahoin ja kuoli 1927.
[muokkaa] Ampujat
Ampujina oli kuusi punaupseerikoulun oppilasta, ainakin Aku Paasi (aikaisemmalta nimeltään August Pyy) ja Allan Hägglund. Aku Paasi johti ryhmää. Ampujat kirjoittivat tekoaan perustelleen kirjeen ja antautuivat sen jälkeen miliisille vapaaehtoisesti. Kaksi vuotta myöhemmin pidetyssä oikeudenkäynnissä he saivat lievät, 3-5 vuoden tuomiot, lukuun ottamatta Voitto Elorantaa ja Elvira Willman-Elorantaa, jotka teloitettiin. Vankeuteen tuomitut siirrettiin kärsimään tuomiotaan Burjatian SNT:n alueelle.
[muokkaa] Muistotilaisuus
Kuolonuhrit haudattiin Pietarin Marskentälle. Hautajaiset olivat valtavat, niihin osallistui liki 100 000 saattajaa. Muistotilaisuus pidettiin Eremitaašissa 12. syyskuuta 1920. Muistolaattaan kirjattiin valheellisesti "Valkosuomalaisten murhaamat", vaikka kyseessä siis olikin Pietariin paenneiden entisen punakaartin pakolaisten sisäinen välienselvittely.
[muokkaa] Lähteet
- "Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa", Lars Westerlund (toim.), Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 6/2004.
- Ykkösdokumentti: Kuusisen klubin murhat, Arvo Tuominen, YLE 2007 (esitetty TV1:ssä 28. tammikuuta 2007 klo 21.15)
Tässä artikkelissa käytetään materiaalia Wikipedian artikkelista ”Kuusisen klubin murhat”, joka on saatavissa osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuusisen_klubin_murhat.
| Whos here now: Members 0 Guests 0 Bots & Crawlers 1 |
