Nurmijärven rosvot
Nurmijärven rosvot oli vuosina 1820–1822 Etelä-Hämeessä ja Uudellamaalla toiminut rikollisjoukko, jonka päätukialueena oli Nurmijärven pitäjä. Joukon ytimen muodosti alun perin 13 miestä, joista 6 oli kotoisin Nurmijärveltä. Joukon johtajina toimivat Nurmijärveltä kotoisin ollut Mikko Södergård ja Hämeestä kotoisin ollut Heikki Krig (s Henrik Hjorth). Rosvot aloittivat toimintansa 1820 ensin näpistyksillä ja varkauksilla, mutta loppuvaiheessa he tekivät jo ryöstöjä ja ryöstömurhia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Rosvojen toimintatapa ja tukijaverkostot
Nurmijärven rosvot eivät toimineet koko aikaa yhtenä suurena joukkona vaan myös pienempinä ryhminä, jotka liikkuivat itsenäisesti toisistaan riippumatta. Rosvojen toimintaa auttoivat seudun suuret asumattomat erämaat, joihin saattoi tarvittaessa piiloutua sekä se, että heillä oli tukijoiden verkosto seudun asukkaiden keskuudessa. Tukijat majoittivat ja ruokkivat rosvoja maksua vastaan sekä myös saattoivat osoittaa heille uusia ryöstön kohteita.
[muokkaa] Nurmijärven rosvojen vangitseminen
Vasta sen jälkeen kun rosvojen toiminta raaistui lisää ja heidän uhreikseen alkoi joutua myös säätyläisiä, ryhtyivät viranomaiset toimiin. Nurmijärven seudulle tuotiin noin 700 venäläistä kasakkaa ja sotilasta, joiden avulla rosvot saatiin pidätettyä vuodenvaihteessa 1822-1823. Nurmijärven rosvojen saamien tuomioiden skaala ulottui kuolemantuomioista raipparangaistuksiin, pakkotyöhön ja vesi-leipä-vankeuteen. Yli sadasta syytettynä olleesta rosvojen avustajasta vain muutama kuitenkin tuomittiin. Rosvojen oikeudenkäyntien jälkiseurauksiin kuului myös heidän järjestämänsä verinen vankilakapina Hämeenlinnan vankilassa vuonna 1824.
[muokkaa] Rosvoilun syyt
Rosvojen esiintymistä selittivät monet syyt. 1700-luvulta alkanut voimakas väestönkasvu aiheutti paineita silloisessa yhteiskunnassa, koska maaseudun liikaväestölle ei ollut juurikaan tarjolla työtä maatalouden ulkopuolella muissa elinkeinoissa eikä siirtolaisuus ollut vielä mahdollista. Suurin osa rosvoista olikin entisiä sotilaita – varsinaisia talollisia rosvojen ja heidän avustajiensa joukossa oli vain muutamia. Helsingin voimakkaan rakentamisen synnyttämä puutavaran kysyntä oli myös vaurastuttanut Nurmijärven talollisia ja osaa torppareista, mutta muu väestö oli jäänyt näistä tuloista osattomaksi. Tämä oli lisännyt paikkakunnalla jännitteitä eri yhteiskuntaryhmien välillä.
Rosvojen toimintaa helpotti aikakauden oikeusprosessikäytäntö, jonka mukaan vain syytetyn tunnustus tai kahden jäävittömän todistajan yhtäpitävä todistus mahdollisti tuomion langettamisen. Muu todistusaineisto ei tähän riittänyt. Myös vankikuljetusten aikana karkaaminen onnistui helposti, sillä vanginkuljettajina oli usein alaikäisiä tai muuten tehtävään sopimattomia henkilöitä - nämä kuljetukset oli näet annettu halvimman tarjouksen tehneiden hoidettavaksi.
[muokkaa] Nurmijärven rosvot ja Aleksis Kivi
Nurmijärven Palojoelta kotoisin olleen Aleksis Kiven isosetä Matti Stenvall kuului Nurmijärven rosvoihin ja Seitsemässä veljeksessä mainitut "metsäsissit" muistuttavatkin näistä rosvoista. Vuonna 1874 Julius Krohn esitti Suomen Kuvalehdessä arvelun, että rosvot olisivat olleet myös itse Jukolan veljesten todellisina esikuvina.
[muokkaa] Kirjallisuutta
Heikki Ylikangas: Nurmijärven rosvot. Maankuulun rikollissakin nousu ja tuho 1820-luvun Suomessa. 494 s. Piirrokset Hannu Salmi. WSOY 2003 ISBN 951-0-28341-X
V. I. Vainio: Nurmijärven rosvot - Muistelmia Hyvinkään kauppalanseudun menneisyydestä (Hyvinkään Kirjapaino 1934)
Artikkelisarja: Nurmijärvi rövare - Huvudstadsbladet 1874
[muokkaa] Lähteet
Tässä artikkelissa käytetään materiaalia Wikipedian artikkelista ”Nurmijärven rosvot”, joka on saatavissa osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Nurmij%C3%A4rven_rosvot.
| Whos here now: Members 0 Guests 0 Bots & Crawlers 1 |
