Viiltäjä-Jack
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Viiltäjä-Jack (Englannin kieli|engl. Jack the Ripper) on Lontoon Whitechapelin kaupunginosassa syksyllä 1888 useita prostituoituja surmanneen sarjamurhaajan lempinimi. Historian kuuluisimpiin sarjamurhaajiin lukeutuvan Viiltäjä-Jackin maine perustuu muun muassa surmien raakuuteen sekä siihen, ettei hänen henkilöllisyyttään koskaan selvitetty.
Surmat saivat oman aikansa Englannin lehdistössä laajaa julkisuutta. Lempinimi levisi julkisuuteen lehtimiehen vastaanottamasta kirjeestä, jossa murhaajaksi itseään väittävä henkilö kertoi aikovansa irrottaa seuraavalta uhriltaan tämän korvat, ja jonka allekirjoitetuksena oli "Jack the Ripper". Toinen kuuluisa kirje alkoi sanoilla "From Hell" ("Helvetistä"), ja sen ohessa tuli ihmisen munuaisen puolikas. Viiltäjä-Jackia ympäröivää epätietoisuutta kuvaa hyvin se, ettei tiedetä varmasti, onko kumpikaan kirjeistä oikeasti murhaajan lähettämä.
Viiltäjän arvoitusta ympäröi toisaalta pätevä historiallinen tutkimus, toisaalta salaliittoteoriat, tarut, huhut ja fiktio. Koska murhaajaa ei koskaan saatu kiinni, lukuisat amatööri- ja ammattitutkijat ovat tuoneet esille suuren määrän murhaajaehdokkaita.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Uhrit
Viiltäjä-Jackista on vain vähän varmaa tietoa, ja jopa hänen uhriensa lukumäärästä on kiistelty. Seuraavia viittä naista pidetään yleisesti varmoina uhreina. Kaikki saivat ainakin osan elannostaan prostituutiolla.
- Mary Ann "Polly" Nichols
- syntyi 26. elokuuta 1845, ristimänimi Mary Ann Walker
- eli epävakaassa avioliitossa ja synnytti viisi lasta
- erosi aviomiehestään lopullisesti 1881, minkä jälkeen eli irtolaisena ja köyhäintaloissa
- alkoholisti
- löytyi kadulta makaamasta 31. elokuuta 1888 noin kello 3.40 ja kuoli minuutteja myöhemmin
- Kuolinsyytutkimuksen mukaan Nicholsin kaulaa ja alavatsaa oli leikattu suurta voimaa käyttäen, pitkällä veitsellä.
- Annie Chapman
- syntyi syyskuussa 1841, ristimänimi Eliza Anne Smith
- synnytti avioliitossa kolme lasta
- pidätettiin useasti juopottelusta ja siveettömyydestä
- avioero, sai elatusta kunnes mies kuoli 1886
- elatuksen loputtua eli kodittomana
- murhattiin 8. syyskuuta 1888 5.30—6.30 välisenä aikana
- Kuolinsyytutkimuksen mukaan Chapmanin kurkku oli leikattu syvällä viillolla, ja vatsan leikkely viittasi murhaajan anatomiantuntemukseen.
- Elizabeth Stride
- syntyi Ruotsissa 27. marraskuuta 1843, ristimänimi Elisabeth Gustafsdotter
- toimi Ruotsissa prostituoituna, synnytti kuolleen lapsen ja sairasti sukupuolitautia
- muutti Lontooseen 1866
- avioitui, mutta alkoi elää erillään miehestään valehdellen hänen kuolleen
- eli 1880-luvulla kodittomana, kolme viimeistä vuottaan epävakaassa suhteessa
- Stride löydettiin sivukujalta makaamasta 30. syyskuuta 1888 kello 1.00. Hänen kurkkunsa oli leikattu auki, ja ruumis oli löydettäessä vielä lämmin.
- Catherine Eddowes
- syntyi 14. huhtikuuta 1842
- synnytti kolme lasta pitkäaikaisessa suhteessa, ei avioitunut
- joutui eroon miehestään ja lapsistaan liiallisen alkoholinkäyttönsä vuoksi
- löytyi kuolleena 30. syyskuuta 1888 kello 1.45, kurkku leikattuna, kasvot silvottuina, sisäelimet paljaina ja ympäriinsä leviteltyinä
- Ruumiinavauksen mukaan Eddowesin kohtu oli poistettu ja viety, ja hänen korvalehtensä oli leikattu irti.
- Mary Jane Kelly
- syntyi Irlannissa noin 1863
- eli epäsäännöllistä elämää aviomiehensä kuoltua
- eli viimeisen vuoden miehen kanssa, miehen ollessa työttömänä elätti heidät myymällä itseään
- tunnettu alkoholin käytöstä
- löytyi kauttaaltaan silvottuna kotoaan 9. marraskuuta 1888 kello 10.45
- Rikospaikalla kirjoitetun raportin mukaan Kellyn oikea käsivarsi ja rinnat oli leikattu irti, sisäelimet poistettu paikaltaan, ja lisäksi hänen reisistään, vatsastaan ja kasvoistaan oli poistettu ihoa. Sydäntä lukuun ottamatta irrotetut ruumiinosat löytyivät ympäri sänkyä tai huonetta.
Viiltäjä-Jackin uhreiksi on lisäksi arveltu lukuisia samalla alueella pidemmän ajan kuluessa surmattuja naisia, joiden kuolema on jäänyt selvittämättä. Esimerkiksi Martha Tabramia, joka löytyi raa'asti surmattuna aamuyöllä 7. elokuuta, on epäilty Viiltäjä-Jackin uhriksi. Yksimielisyyttä uhreista ei ole.
[muokkaa] Tekotapa
Viiltäjä-Jackin modus operandi selvitettiin vasta muutamia vuosia sitten. Ilmeisesti hän seisoi kasvokkain uhriensa kanssa ja iski, kun nainen nosti hamettaan molemmin käsin. Murhaaja kuristi uhriaan kunnes tämä menetti tajuntansa tai kuoli; ruumiinavauksessa useimpien uhrien kuoleman syyksi todettiin kuristamisesta johtunut tukehtuminen. Tämän jälkeen Viiltäjä-Jack painoi uhrin maahan, viilsi tämän kaulan ja silpoi muitakin osia ruumiista. Yleensä hän vei mukanaan osan uhria, esimerkiksi osan jostakin sisäelimestä.
[muokkaa] Viiltäjä-Jackin kirjeet
Murhaajaksi esittäytyneet henkilöt kirjoittivat poliisille satoja kirjeitä, joista useimmat voitiin suoralta kädeltä todeta tekaistuksi. On myös mahdollista, ettei yksikään kirjeistä ole aito.
[muokkaa] "Dear Boss" -kirje
Sanoilla "Dear Boss" ("Hyvä Pomo") alkaneen, punaisella musteella kirjoitetun kirjeen sai 27. syyskuuta 1888 Central News Ltd., joka lähetti sen edelleen Scotland Yardille. Kirjeen allekirjoittaja oli "Viiltäjä-Jack", ja murhien tekijä nimettiin yleisessä keskustelussa tämän allekirjoituksen mukaan. Kirjoittaja lupasi leikata seuraavan uhrinsa korvat. Kirjettä pidettiin aluksi selvästi tekaistuna, mutta kun Catherine Eddowes löydettiin korva osittain leikattuna, jotkut pitivät kirjettä murhaajan kirjoittamana. Poliisin mukaan kirje oli kuitenkin erään lehtimiehen tekaisema. Mikäli kirje ei ollut aito, murhaaja ei itse todennäköisesti koskaan kutsunut itseään "Viiltäjä-Jackiksi".
[muokkaa] Hävytön Jacky
Postikortti, jonka tekstissä kirjoittaja viittaa itseensä (tai oikeaan Viiltäjään) "Hävyttömänä Jackynä" ("Saucy Jacky"), oli leimattu 1. lokakuuta 1888, ja se tuli samana päivänä Central News Agency -lehden toimistoon. Jotkut ovat tulkinneet kortin "kaksinkertainen tällä kertaa" -kohdan siten, että lähettäjä olisi tiennyt Striden ja Eddowesin ajallisesti lähellä toisiaan tapahtuneista murhista ennen, kuin tieto niistä julkistettiin. Kirjoitus oli samanlaista kuin "Dear Boss" -kirjeessä, ja poliisin mukaan kortin lähetti sama lehtimies kuin "Dear Boss" -kirjeenkin.
[muokkaa] Kirje "Helvetistä"
15. lokakuuta postitetun, "From Hell" -otsikolla varustetun kirjeen mukana tuli puolikas ihmisen munuainen. Kirjoittaja väitti syöneensä toisen puolikkaan. Sen ajan tekniikalla ei ollut mahdollista luotettavasti selvittää, kuuluiko munuainen Catherine Eddowesille, jonka toisen munuaisen murhaaja oli poistanut. Tutkinut lääkäri piti sitä kuitenkin hyvin samankaltaisena. Nykyisin monet pitävät kirjettä vain makaaberina pilana: ihmisen munuainen oli varsin monien (muiden muassa lääketieteen opiskelijoiden) saatavilla, ja silloinen oikeuslääketiede oli kehittymätöntä. Lähetetystä munuaisesta tosin löydettiin merkkejä Brightin taudista, jota Eddowes sairasti.
"Dear Boss" -kirje
"Saucy Jacky" -postikortti
"Helvetistä"-kirje
[muokkaa] Goulston-kadun seinäkirjoitus
Kaksoismurhan jälkeen aamuyöstä 30. syyskuuta poliisi löysi tapahtumapaikkojen lähialuetta tutkiessaan Catherine Eddowesin verisen esiliinan, jonka yläpuolelle seinään oli poliisien lausuntojen mukaan maalattu teksti "The Juwes are the men That Will not be Blamed for nothing." ("Juweja ei syytetä turhaan"). "Juwes"-sanan tulkittiin tarkoittavan juutalaisia (Englannin kieli|engl. Jews).
Ennen kuin kirjoituksesta ehdittiin ottaa valokuvaa, poliisitarkastaja Thomas Arnold käski miehiään pyyhkimään tekstin seinästä, ilmeisesti peläten sen lisäävän seudun juutalaisvastaisia mielialoja. Nicholsin murhasta alkaen East Endillä oli liikkunut huhuja, joiden mukaan murhaaja oli "Nahkaesiliinaksi" kutsuttu juutalainen, ja juutalaisvastaisuus oli kasvanut jo lähes mellakoiksi asti.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Sugden, Philip: The Complete History of Jack the Ripper. Carroll & Graf Publishing, 1995. ISBN 0-7867-0276-1. (englanniksi)
- Evans, Stewart ja Skinner, Keith: The Ultimate Jack the Ripper Sourcebook. Skyhorse Publishing, 2009. ISBN 9781602396661. (englanniksi)
- Cornwell, Patricia: Murhamiehen muotokuva: Viiltäjä-Jack – tapaus selvitetty (alkuteos: Portrait of a killer : Jack the Ripper – case closed). Otava, 2003. ISBN 951-1-18854-2.
- Cornwell, Patricia: Portrait of a killer : Jack the Ripper – case closed. Time Warner Paperbacks, 2003. ISBN 978-0751533590. (englanniksi)
[muokkaa] Elokuvia
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Casebook: Jack the Ripper Laaja sivusto murhista
<span id="interwiki-pl-fa" />
<span id="interwiki-zh-fa" />
Tässä artikkelissa käytetään materiaalia Wikipedian artikkelista ”Viiltäjä-Jack”, joka on saatavissa osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Viilt%C3%A4j%C3%A4-Jack.
| Whos here now: Members 0 Guests 0 Bots & Crawlers 1 |
