Xerox-murhat

Xerox-murhilla tarkoitetaan joukkomurhaa, jossa Xeroxin huoltoteknikko Byran Koji Uyesugi (syntynyt vuonna 1959) tappoi seitsemän kanssatyöntekijäänsä Honolululla Havaijilla 2. marraskuuta 1999. Tapaus on pahin joukkomurhatapaus koko Havaijin historiassa. Tapaus nostatti myös tietoisuutta työpaikkakiusaamisesta Havaijilla ja muualla.

Uyesugin nuoruus

Honolulu Star-Bulletinin kuva Byran K. Uyesugista

Tekijä, Byran Koji Uyesugi, syntyi Honolululla Havaijilla ja asui Nuuanu-naapurustossa. Hakiessaan Rooseveltin lukioon, Uyesugi oli jäsenenä koulun Army JROTC:ssä ja myös koulun kivääritiimissä (riflery team). Luokkatoverit muistivat hänet hiljaisena opiskelijana, joka ei koskaan joutunut vaikeuksiin. Veljensä Dennisin mukaan Uyesugi kolaroi heidän isänsä auton ja löi päänsä tuulilasiin tullessaan valmistujaisbileistä pian lukiosta valmistumisensa jälkeen vuonna 1977. Hän ei ollut koskaan entisensä.

Uyesugi työskenteli Xeroxilla teknikkona vuodesta 1984. Hänen harrastustensa joukossa oli kultakalojen ja koi-kalojen kasvatus ja jalostus, hän möi kaloja paikallisille lemmikkiliikkeille. Uyesugilla oli myös suuri kokoelma tuliaseita ja murhien aikaan hänellä oli 25 asetta nimissään aina vuodesta 1982 asti. Poliisi sai myös 11 käsiasetta, 5 kivääriä ja 2 haulikkoa Uyesugin isältä.

Uyesugin isän, Hiroyukin, todistuksen mukaan Uyesugi oli normaali kunnes hän alkoi työskennellä Xeroxilla vuonna 1984. Kun Hiroyukin vaimo (Byranin äiti) kuoli vuonna 1988, Byran alkoi valittaa, että hänellä oli ”tökkivä” tunne päässään.

Ongelmat Xeroxilla

Uyesugin ongelmat alkoivat nähtävästi pian sen jälkeen, kun hänet siirrettiin toiseen työryhmään. Hän alkoi tehdä perättömiä syytöksiä työkaveristaan (häirinnästä ja tuotteiden peukaloinnista). Tällä kyseisellä työkaverilla oli vaikeuksia hallita vihaansa. Entinen työkaveri, joka tiesi hänet (ymmärtääkseni Uyesugin) raportoi, että toiset tiimin jäsenet väitetysti hyljeksivät häntä, saaden hänet tuntemaan itsensä eristetyksi ja sulkeutuneeksi. Hänen vihansa oli niin voimakasta, että raportin mukaan hän uhkaili toisten kanssatyöntekijöiden elämää. Vuonna 1993 hänet määrättiin psykiatriseen arviointiin ja vihanhallintakurssille sen jälkeen, kun hän oli potkinut ja vahingoittanut hissin ovea, josta hänet sitten oli pidätettykin. Pidätys tuli kolmannen asteen rikollisesta omaisuuden rikkomisesta (third degree criminal property damage). Työkaverit kertoivat tohtori Michael Welnerille (Uyesugia ennen oikeudenkäyntiä haastatelleelle rikosteknilliselle psykiatrille), että jo vuonna 1995 Uyesugi oli avoimesti puhunut ajatuksesta toteuttaa massa-ammuskelu työpaikalla, jos hän koskaan saisi potkut.

Psykiatri, joka tutki Uyesugin pidätyksen aikaan huomasi, että Uyesugi kärsi harhoista ja paranoiasta, muttei vakuuttunut hänen vaarallisuudestaan. Byran Uyesugi raportoi kuulevansa ääniä päässään ja näkevänsä mustan varjon seuraavan itseään. Byran väitti, että oli olemassa salaliitto ja että hänen kotiinsa oli asennettu salakuunteluvälineitä. Hän tunsi, että hänen työkaverinsa toteuttivat häirintää, selkäänpuukotusmaista käytöstä ja levittivät huhuja.

Vuonna 1993 Uyesugi kertoi veljelleen, että varjo oli kiinnittynyt häneen. Perhe siunautti talonsa Shingon papilla vuonna 1997, toivoen auttavansa Uyesugia, mutta jopa ministeri epäili Uyesugin kärsivän mielenterveydellisestä sairaudesta. Myöhemmin tuona vuonna Uyesugin isä ehdotti poikaansa menemään psykiatrille. Hän ei mennyt.

Ammuskeluun johtavana aikana Xenoxin johto vaihtoi kopiokoneen, jota Uyesugi oli huoltanut. Hän kieltäytyi opettelemasta uutta konetta peläten, ettei hän voisi pysyä sen teknisten vaatimusten perässä. Välteltyään työskentelyä uuden koneen kanssa Uyesugin johtaja vaati 1. marraskuuta 1999, että Uyesugi aloittaisi harjoittelun seuraavana päivänä. Michael Welnerin haastattelussa Uyesugi perusteli, että koska hän ei suostuisi koulutukseen, pomo antaisi hänelle potkut. Kuten hän kertoi Welnerille; ”Päätin antaa heille syyn erottaa minut.”

Ammuskelu

Seuraavana päivänä, 2. marraskuuta 1999, Uyesugi ilmoittautui töihin Xenoxin rakennuksessa ja avasi tulen 9mm Glockilla, tappaen esimiehensä ja kuusi työkaveriaan. Lisäksi hän ampui toisen työkaverin suuntaan, joka pakeni. Ammuskelun jälkeen Uyesugi itse pakeni yrityksen pakettiautoon. Poliisit sulkivat useita katuja Hololulun keskustassa, kun he tutkivat rikospaikkaa. Aamulla (tai aamupäivällä) poliisit saivat ajettua Uyesugin nurkkaan vuorilla Honolulun keskustan yläpuolella. Melkein 5 tunnin piirityksen jälkeen Uyesugi antautui poliiseille pian ennen klo 15:ttä.

Uhrit

• Christopher Balatico, 33
• Ford Kanehira, 41
• Ronald Kataoka, 50
• Ronald Kawamae, 54
• Melvin Lee, 58
• Peter Mark, 46
• John Sakamoto, 36

Oikeudenkäynnit

40-vuotiaan Byran Uyesugin kuukauden mittainen oikeudenkäynti alkoi 15. toukokuuta 2000. Hän vetosi syyttömyyteen mielisairauden takia ja väitti, että hän tunti itsensä hylkiöksi töissä ja että hän pelkäsi kollegoidensa liittoutuneen saadakseen hänet erotetuksi. Tohtorit Parker Dietz ja Daryl Matthews todistivat puolustuksena, että hän oli mielenvikainen, lainaten harhaa siitä, kuinka monet olivat peukaloineet hänen kalojaan. Tohtori Michael Welner todisti, että vaikka Uyesugi oli hänen mielestään skitsofreenikko, hän toteutti ammuskelun, koska hän oli vihainen siitä, että hänet saatettaisiin erottaa tottelemattomuuden takia. Hän oli omalla käyttäytymisellään ennen rikosta todistanut, että hän tiesi mitä oli tehnyt väärin.

Valamiehistö totesi miehen terveeksi ja syylliseksi seitsemään murhaan sekä yhteen murhanyritykseen. Uyesugi tuomittiin elinkautiseen ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen. Havaijilla ei ole käytössä kuolemanrangaistusta.

Tarina ei kuitenkaan lopu vielä tähän. Uyesugi valitti tuomiostaan. Vuonna 2002 Havaijin valtion korkein oikeus ylläpiti Uyesugin tuomion. Vuonna 2004 Uyesugi harkitsi taistelevansa tuomiostaan perustuen Sääntöön 40, hänen ensimmäisen oikeudenkäyntinsä asianajajien puutteelliseen edustamiseen.

Tämäkään ei vielä riittänyt, vuonna 2005 Xenox sekä Uyesugin tutkinut sairaala sovittelivat ammuskelun uhrien perheiden haasteen. Perheet tunsivat, että kummatkin, sairaala sekä Xenox olivat jättäneet huomioimatta selvät merkit Uyesugin mentaalisesta epätasapainosta. Nykyään Uyesugi istuu Tallahatchie Countyn kasvatuslaitoksessa Tutwilerissä, Missisipissä. Hänet siirrettiin sinne liian täysien ja puutteellisten vankiloiden palveluiden takia.

Xerox vaihtoi toimipaikkaa ammuskelun jälkeen ja rakennus pysyi käyttämättömänä vuoteen 2004 asti, jolloin tv-sarja Lostin tuottajat rakensivat äänihuoneen, jossa sarjan sisäkohtauksia kuvataan.

Aiheesta muualla

• Crime Libraryn artikkeli Byran Uyesugista
• Murha.infon keskustelu Xerox-murhista
• Song, Jaymes K: 7 dead in Nimitz Hwy. Xerox shooting. Honolulu Star-Bulletin, 2.11.1999. Artikkelin verkkoversio.
• Barayuga, Debra & Tswei, Suzanne: Survivors emerge as key witnesses. Honolulu Star-Bulletin, 16.5.2000. Artikkelin verkkoversio. - artikkelissa uhrien kuvat
• Kobayashi, Ken: No closure yet for families suing Uyesugi. The Honolulu Advertiser, 1.11.2004. Artikkelin verkkoversio.

Tämä artikkeli on lisensoitu GNU Free Documentation Licensen mukaisesti, eli voit kopioida ja muokata sitä vapaasti niin kauan kuin koko työ, mukaan lukien lisäykset, julkaistaan yksinomaan GNU Free Documentation Licensen mukaisesti lisensoituna.

Tässä artikkelissa käytetään käännettyä materiaalia Wikipedian artikkelista ”Xerox murders”, joka on saatavissa osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Xerox_murders.

Whos here now:   Members 0   Guests 0   Bots & Crawlers 1